Seuraavassa lainaus kirjasta: Vedostuksia, suomalaista taidegrafiikkaa 2000-luvulta
“Taidegrafiikan työprosessissa on monta vaihetta. Ensin valmistetaan painolevy, josta erilaisten työvaiheiden jälkeen teos saadaan siirtymään peilikuvakseen paperille.
Grafiikanlehdiksi eli vedoksiksi kutsutaan levyltä paperille painettuja kuvia. Painolevyltä voidaan ottaa useita samankaltaisia vedoksia ja tätä toimenpidettä kutsutaan vedostamiseksi.
Nämä grafiikan menetelmät jaetaan kohopainoon, syväpainoon ja laakapainoon.”
Monotypiassa sitä vastoin taiteilija piirtää tai maalaa suoraan painopinnalle, joka voi olla metalli-,lasi- tai muovilevy tai esim. kaakeli. Kuva painetaan paperille joko käsin hiertämällä tai painoprässin avulla peilikuvanaan. Väri käyttäytyy aina hieman eri tavalla, ei ole kahta täysin samanlaista vedosta. Myös se vaikuttaa suuresti lopputulokseen millaista paperia käytetään. Pehmeä pinta imee väriä eri tavalla kuin kova ja kiiltävä. Molempia voi käyttää sen mukaan millaista painojälkeä etsitään.
Monotypiat voivat olla yksittäisiä teoksia tai alkuperäisen muunnelmia, eräänlaisia sarjoja samasta aiheesta. Monotypia eroaakin muista taidegrafiikan menetelmistä siinä, että painolaatasta voi tehdä vain yhden uniikin vedoksen kerrallaan. Sattumanvaraisuus on tekniikalle kuitenkin ominaista, niinpä samalla laatalla voi säilyä jo aiemmin painettuja kuvioita, jotka painamista jatkettaessa tulevat mukaan kuvaan. Innostavaa ja inspiroivaa!
Monotypia on maalauksellinen taidegrafiikan tekniikka, joka mahdollistaa spontaanin ja seikkailunomaisen työskentelyn. Siihen sisältyy hienoja, hehkuvia värejä ja mielenkiintoisia pintoja sen mukaan käytetäänkö sapluunoita tai esim luonnosta löytyviä kasvinosia.
Mark Twainin runo:
"Kahdenkymmenen vuoden päästä harmittelet enemmän asioita joita jätit tekemättä, kuin niitä joissa epäonnistuit.
Joten irroita köydet ja purjehdi ulos turvallisesta satamasta. Etsi. Unelmoi. Ja löydä."
